Konepaja digiaikaan – 3 yleistä harhaluuloa, jotka voit heittää romukoppaan

Väite1:

Hyvin on tultu toimeen ilmankin

Digitalisaatio tulee muuttamaan koko yrityskenttää kaikkialla maailmassa. Sitä tosiasiaa ei voi kukaan muuttaa, eikä yhdelläkään yrityksellä ole pitkällä tähtäimellä varaa jäädä kelkasta kokonaan. Siksi kannattaa ainakin tutustua aiheeseen ja aloittaa pienillä askelilla. Ei pienen konepajan kannata välttämättä lähteä ottamaan isoja riskejä investoimalla liian monimutkaisiin ratkaisuihin, vaan maalaisjärkeä kannattaa käyttää. Jo pienikin laadun tai tehokkuuden parannus tuo etuja kilpailijoihin nähden. Pääasia on, että ei jämähdä paikalleen, vaan on intoa ja tahtoa kehittää toimintaa.

Väite2:

Vaatii ihan liian isot investoinnit meidän kokoiselle yritykselle

10 vuotta sitten tämä väite saattoi vielä olla perusteltu, mutta ei enää tänä päivänä. Pilvipalvelut ovat jo pitkään mahdollistaneet käyttäjämäärään perustuvan hinnoittelun, jolloin isoja laiteinvestointeja ei tarvita.

Älypuhelimet ovat kehittyneet siihen pisteeseen, että miltei jokaisella työntekijällä, jolla on käytössään puhelin, on samalla myös päätelaite olemassa. Monille toimialoille ja tarpeisiin on olemassa kevyitä ja helppokäyttöisiä ratkaisuita, joten pitkiä käyttöönottoprojekteja ja käsistä karkaavia kustannuksia on turha pelätä. Kiinni digitalisaation hyötyihin pääsee minimaalisillakin investoinneilla, tarvitaan vain halua laittaa pyörät pyörimään. Liikkeelle pääsee jopa ilmaisten sovellusten avulla.

Väite 3:

Ei meidän työntekijät kuitenkaan opi käyttämään mitään mobiilisovelluksia

Itse olen useamman kerran yllättynyt positiivisesti, kun SwingIO-käyttöönotossa on juuri tällaista asennetta ollut ilmassa, mutta siitä huolimatta kirjauksia on alkanut syntymään ja sovellus on otettu hienosti haltuun.

Vaadi sovellukselta helppokäyttöisyyttä, niin kynnys sen käyttämiseen pienenee merkittävästi. Suuri osa ihmisistä kuitenkin käyttää älypuhelimella jo joitakin sovelluksia ja kun työsovelluksessa hyödynnetään sosiaalisesta mediasta tuttua intuitiivista käyttöliittymää, niin kynnys käyttämiseen madaltuu. Ei kannata aliarvioida oman henkilöstön oppimiskykyä. Sitä paitsi uuden oppiminen pitää ihmisen vireänä ja antaa onnistumisen elämyksiä.

Tutustu vaikka SwingIO-palveluun, sitä osaavat todistetusti käyttää niin hitsaajat, leipurit kuin huoltohenkilötkin 🙂

Mihin SwingIO-palvelua käytetään?

Kokosimme muutamia mielenkiintoisia tilastotietoja siitä, mihin ja miten asiakkaamme käyttävät SwingIO-palvelua. Ne osoittavat hyvin sen, miten mukautuvasta sovelluksesta onkaan kyse kun toimialojakin on saman tuotteen käyttäjissä hyvin monenkirjava joukko. Myös käyttöaste vaihtelee yli 2000 kirjauksen kuukausitahdista pariin kirjaukseen kuussa.

Yleisimmin käytössä on 1 päiväkirja. Kirjaustyyppejä on yleensä käytössä ainakin 4, enimmillään jopa 21 erilaista. Niissä käytetään itse määriteltyjä tietokenttiä, joita on vähintään 4 per asiakas, enimmillään kuitenkin jopa 141 erilaista! Esimerkiksi alla olevassa Huoltopyyntö -esimerkkikirjauksessa on omia kenttiä 3: Huoltotyyppi, Laite sekä Paikka.

Esimerkki huoltopyynnöstä SwingIO-palvelussa

Kehitysidea ja Laatuhavainto ovat useimmin käytetyt kirjaustyypin nimet. Myös erilaiset Poikkeamat sekä Huoltopyyntö, Reklamaatio, Asiakaspalaute, Aloite ja Muistio ovat monella käytössä.

Toimialoista elintarvikeala ja metalliteollisuus nousevat selkeästi esille, mutta rinnalla on kirjava joukko monenlaista muutakin teollisuutta ja tuotantoa, joissa mukana myöskin palveluliiketoimintaa.

Missä osa-alueella teidän yrityksessänne on tiedonkulussa parantamisen varaa? Jos kiinnostuit uudenlaisesta tavasta viestiä ja kerätä tietoa, kurkkaa SwingIO-sivut ja varaa vaikka esittely niin kerromme lisää.